torstai 21. elokuuta 2014

Viini

oli edullista Wienissä. Muu hintataso oli lähes suoraan verrattavissa Suomeen. Ihana kaupunki kaikin puolin; kaupunki jossa homma toimii. Julkinen liikenne (lähes poikkeuksetta metro) oli todella kätevä kaupungissa, jossa välimatkat ovat kävellen turhan pitkiä. Kolmen päivän, 72 tunnin julkisen liikenteen lippu maksoi muistaakseni jotakin kuudentoista ja seitsemäntoista euron välillä. Täysin kohtuullinen hinta siihen nähden, että suhattiin metrolla monta kertaa päivässä.
Sacher-kakkua, pitafalafelia ja wieninleikettä. Ruoka oli oikein maittavaa ja erityisesti pidin kaupungin runsaasta kasvisruokatarjonnasta. Kasviksilla en tässä tapauksessa tarkoita niitä suklaacroissantteja, vaan sitä suolaista puolta. Yhtenä iltana söin kikherneburgerin, joka ei ollut burgeria nähnytkään, mutta maistui silti erinomaiselta. Samoin plussaa oli pitafalafelravintola, jossa annoksen sai itse koota esillä olevista mössöistä ja lisukkeista. Miksei Suomessa ole tämmösiä vai asunko vaan niin skuugessa?

No nam!

Kovin kultturelli neljän päivän reissumme oli. Wienin National museum of historyssa oli huima kokoelma erilaisia kivilajeja ja jopa meteoriitteja. Yllätyin itsekin siitä, kuinka mielenkiintoisia ne olivat. Jos jalat olisivat kantaneet pidempään ja museossa ei olisi ollut niin pirun kuuma, niitä ihmetellessä olisi voinut kulua tovi. Museon kokoelmiin kuului myös liuta dinosauruksen luita, fossiileja ja täytettyjä eläimiä.
Keltaisia kiviä

Fukang!

Meteoriitti 130 kg, ompa paha

Jokaisen tarjoushaukan must-see-paikka Wienin lähettyvillä on tämä! Ostin kuudella kympillä katseenkestävät juoksulenkkarit Niken tehtaanmyymälästä. Meni pieni hetki tehdä päätös siitä, mikä pari kolmesta upeudesta lähtee mukaani. Kaikista sateenkaaren väreistä päädyin perisuomalaiseen tyyliin niihin mustiin. Kuinka yllättävää.

Shoeting stars -näyttelyssä oli käytävä jo "Ihan ammattisivistyksenkin takia". Mikä ihana tekosyy tehdä, nähdä ja ostaa kaikkea kenkiin liittyvää. Tykkäsin todella paljon, lue lisää tästä. Kävipähän mielessä, että Wien voisi olla melko potentiaalinen kaupunki jatko-opintoja ajatellen...
Pakollinen turistikuva Schönbrunnilla

torstai 24. heinäkuuta 2014

whasSUP?

Oltiin toissapäivänä tyttöin kanssa testaamassa SUPpia eli Stand Up Paddlingia. Ennakko-odotuksena oli meistä melkein kaikilla mielikuva veteen kerta toisensa jälkeen lentelevistä kavereista. Siihen siis varauduttiin ja jätettiin päälle mahdollisimman vähän vaatteita.
Kaksituntinen Arctic Surf Shopin melontareissu alkoi lajin historian kuvauksella, Asenteen Atrain -laudan fysiikkaan tutustumisella ja melontatekniikan läpi käymisellä. Lyhyen infopläjäyksen jälkeen jokainen nousi yksitellen laiturilta laudalle ensin polviltaan ja rannan tuntumasta kauemmaksi päästyään varovasti seisomaan. Bambitärinä loppui jaloista yllättävän nopeasti, kun ne tottuivat liikkuvaan alustaan. Välistä meloimme vastatuuleen, mikä antoi haastetta kunnolle, välistä kauhoimme tyynemmillä vesillä. Parasta mielestäni oli kuitenkin lipua hiljalleen siellä minne tuulen synnyttämät laineet eivät ulottuneet.
Vesilläoloaikaa Tuusulanjärvessä jäi alkuinfon jälkeen noin puolitoista tuntia, mikä tuntui todella lyhyeltä. Aika kului kuin siivillä ja nyt pari päivää myöhemmin tuota tahtoo jo lisää!
Aurinko paistoi täydeltä taivaalta vielä silloinkin, kun retkemme tuli päätökseen. Ajankohta ei olisi voinut olla parempi: ei liian kuuma mutta toisaalta ei viileäkään.
Mahtava reissu, suosittelen lämpimästi.



keskiviikko 11. kesäkuuta 2014

Ikävöin sinua, Italia

Ai että kun sydämestä riipasee, kun ajattelen viime syksyä. Aurinkoiset, lämpimät syyspäivät, gelato ja Firenzen upea arkkitehtuuri. Pieni hiekkaranta joen varrella, kävelylenkit kukkulalle ja erittäin edullinen viini. En olisi uskonut ikävän iskevän näin lujaa vielä silloin kun sain nauttia tästä kaikesta. Sen tajuaa vasta sitten, kun sen menettää, sanotaan.

Täytyy keksiä jokin tekosyy lähteä takaisin Italiaan, ehdotuksia?




keskiviikko 21. toukokuuta 2014

W14 fashionshown jälkimainingeissa

Huh! Kevään mallistorupeama on ohitse. Se huipentui 15.5 Kattilahallissa pidettävään muotinäytökseen. Näytös oli oikea succée muutamaa takaiskua lukuunottamatta. Tällä hetkellä puolet mallistostani on Marsaanan showroomilla, ja toinen puoli tulee olemaan siellä joko ensiviikolla tai sitä seuraavalla. Jos hyvin käy, tekemiäni kenkiä tulee vilahtamaan syksyn tullen jossakin lehdessä! Beware.

Tässä muutama kuvanen shöystä




perjantai 2. toukokuuta 2014

Viimeinen rutistus

Kaksi viikkoa näytökseen! Kolmannen vuoden jalkine- ja vaatetusopiskelijoiden mallistojen catwalk - näytös järjestetään Suvilahden Kattilahallissa 15.5 klo 19 alkaen. Sinne on vapaapääsy ja suosittelen lämpimästi saapumaan paikalle ihmettelemään muotoilijanalkujen luomuksia.

Oma mallistoni on viimeistelyä vaille valmis. Lankkausta, nauhoitusta ja sisäpohjien tekemistä on luvassa ennen sunnuntaisia kuvauksia. Viime päivät on kuluneet tiiviisti puupajalla ja pinkomossa ja vihdoin viimein kaikki alkaa olla valmista. Ja mikä parasta, kaksi viikkoa ennen näytöstä. Kerroin aikaisemmin aikomuksestani saada kenkiini näkö- ja tuntoaistin lisäksi hajuaistin virikkeellisyyden kahvissa liotetun nahan avulla. Liotuksesta ei jäänyt nahkaan kovin voimakasta aromia, joten otin kovemmat keinot käyttöön. Kenkien puupohjat on öljytty kahviöljyllä, jonka tuoksu on erittäin voimakas. Pitäkää siis sieraimet avoinna, kun kahvikenkäni marssivat catwalkkia pitkin: tuoksu on huumaava.

Viimeistelemättömät puunahkapohjat

Valmiit kahvipohjat

Puupajan pölyä mustissa housuissa

Nepparien kiinnitystä


Sunnuntaina on siis luvassa mallistoni lookbookin kuvaukset, jonka malleiksi olen värvännyt (lue: pakottanut) pari minulle läheistä tyyppiä oikean kokoisine jalkoineen ja upeine, lihaksikkaine länkisäärineen. Laitan kuvia varmasti tännekin, joten stay tuned!