Kaveripiirissänikin jo vitsiksi muodostunut jatkuva haukottelu on toivottavasti tullut tiensä päähän. Illanistujaisissa olen aina se ensimmäinen joka toteaa suureleisesti: mua väsyttää. En enää usko siihen, että minulla on vain hyvät unenlahjat.
Siitä lähtien kun siskoni sai diagnoosin kilpirauhasen vajaatoiminnasta ravattuaan usealla eri lääkärillä olen miettinyt, että minunkin olisi hyvä tarkistuttaa kilpirauhashormonitaso verestäni. Suurin syy siihen miksi en ole mennyt lääkärin puheille on ollut naurettavat mittasuhteet saavuttanut neulakammoni sekä vahvojen oireiden puuttuminen. Vaikka siskoni on kertonut ihmisen usein sopeutuvan pitkään oireisiin rohkaistuin vasta viime viikolla varaamaan ajan lääkärille.
Lääkäri suhtautui huoleen terveydestäni todella asiallisesti ja määräsi minut verikokeisiin. Sain tulokset, jotka olivat raja-arvojen sisällä, mutta lääkäri kertoi, että kilpirauhasen vajaatoiminta voi olla myös piilevä. Minulle määrättiin pieni annos tyroksiinia kokeiltavaksi kolmen kuukauden ajaksi. Jos lääkityksellä ei ole vaikutusta minuun, sitä ei jatketa.
Olen onnellinen, että lääkäri otti asiani heti vakavasti ja sain apua, toisin kuin siskollani ja valitettavan monella muulla on käynyt.
Kuinka mahtava tunne tietää, että saatan oikeasti selvitä 7 tunnin yöunilla 10 tunnin sijasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti