keskiviikko 11. maaliskuuta 2015

Joka päivä on syntymäpäivä

Ovikello soi. Tai ehkä soi, en tiedä, koska en ole kuullut sen ääntä aikaisemmin. En odota vieraita, joten en käy avaamassa ovea. Hetken päästä ovikello soi uudestaan. Laskeudun portaat alas ja avaan oven. Kaksi miestä työhaalareissa seisoo oven takana ja toinen alkaa selittää jotakin tsekiksi. Lattialla makaa televisio ja nopeasti ymmärrän, että he ovat tulleet sitä asentamaan. Pari reikää makuuhuoneen seinään ja avot - televisio on paikallaan. Television valikko ehdottaa minulle kieliä ja silmiini pomppaa listassa toisella sijalla oleva suomi. Valitsen sen ja ai että kun on kotoisa olo kun televisio rupattelee minulle suomeksi. Eihän se oikeasti mitään puhu, mutta ymmärrätte kai pointin. Mukavia yllätyksiä. Jos saan esittää toiveita niin toivoisin seuraavaksi pyykinpesukonetta :D

Tasan kolme viikkoa ja saan vieraita, jes! Sisko, siskon poika, veli ja veljen vaimo tulee kylään. Ja parin päivän päästä siitä myös Agentti. Käydään ainakin eläintarhassa (joka on kuulemma todella iso) ja matkustetaan pariksi päiväksi Prahaan.

Eilein oli ihan huippuhyvä sää. Bongasin jo ensimmäisen voikukankin. Nurtsi vihertää, mutta puissa ei ole vielä silmuja. Pian on.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti