perjantai 13. syyskuuta 2013

Do you like Chino?

Ensimmäinen työviikko on saatu päätökseen ja seuraava alkaakin matkalla Milanoon kenkämessuille. Huomenna ohjelmassa on auringon palvaamista, Fragranze - hajuvesimessut ja illalla kaiken järjen mukaan syömistä ja juomista.
Bongasin lenkillä ollessani pienen hiekkarannan tois puol jokke. Sinne menen huomenaamuna jos sää sallii.




torstai 12. syyskuuta 2013

Vogue Fashion Night Out

Otsikko kertoo ehkä jo kaiken. Muotia, musiikkia ja ilmaista viiniä. Otimme työnantajan vinkistä vaarin ja suuntasimme O:n kanssa Golden Wievin (suosittelen!) ronskin aperitivon jälkeen kohti muotia. Porukkaa oli kuin pipoa ja kaikilla näytti olevan hyvä meininki.
Tanssijalka alkoi vipattaa, mutta väsy painoi kuitenkin jaloissa. Huomenna on työpäivä.

http://vfno2012.vogue.it/



keskiviikko 11. syyskuuta 2013

Let´s do this!




Kohtapuokkiin testaamaan Firenzen lenkkipolut (lue: autojen seassa pyrähtely kuhmuraisella asfalttitiellä). Jännittää ja syystäkin.


maanantai 9. syyskuuta 2013

Gelato grande

Kattofreskot, kaasuhella ja prinsessasänky. Siinä kiteytettynä minun asuntoni, Arnolfo di Cambio nimeltään. Arnolfoni sijaitsee todella hyvällä paikalla aivan vanhan kaupungin yrimessä. Arnolfo on luonteeltaan romanttinen sekä käytännöllinen. Tyylitajultaan ei aivan minun makuuni, tykkään modernimmasta, mutta hei kuka voi valittaa jos katosta löytyy freskoja.
Lentomatka vei jännityksen pois viimeistään erittäin anteliaan kokoisen viinilasillisen jälkeen. Ilmaisen sellaisen, lisättäköön vielä. Lentokoneen lipuessa pilvikumpareiden läpi paljastaen Firenzen kaupungin, tunsin valtavaa onnea. Onni sen kuin kasvoi, kun taksin kyydissä huristelin Duomon ja lukuisten luksusliikkeiden ohi.
Illalla käytiin O:n kanssa syömässä pastaa ja jälkkäriksi ostettiin ylihintaiset jäätelöt, jotka kuitenkin olivat mielestäni joka pennin arvoisia.
Aamupalaksi kaurapuuroa ja pellavansiemeniä. On sekin hei hyvää.



maanantai 2. syyskuuta 2013

OO ÄM GEE

Tänään se kolahti. Itseasiassa kello 13.14 to be exact. Alle viikko ja löydän itseni Firenzen auringon alta. Tuhat asiaa hoitamatta, tuhat asiaa hoidettu. Jotain tärkeää aivan varmasti unohtunut. Vatsan pohjasta kouristelee, hyperventilointi varmasti lähellä.
Äiti on opettanut, että vaikka tapahtuisi mitä, maapallolta ei putoa mihinkään. Ja aina pääsee takaisin kotiin jos iskee paniikki. Mutta entä jos se paniikki iskee ennen kuin on kerennyt lähteä edes mihinkään...

Iik.

keskiviikko 28. elokuuta 2013

Jatkoaikaa kesälle

Firenze, 30 astetta hellettä. Sijoitin maksihameeseen jota tuskin helteellä pystyn käyttämään. Silti sallin itselleni pienen hetken fiilistellä syksyä Suomessa. Se on melankolisella tavalla kuitenkin uuden alku.

tiistai 20. elokuuta 2013

Kilppari

Kaveripiirissänikin jo vitsiksi muodostunut jatkuva haukottelu on toivottavasti tullut tiensä päähän. Illanistujaisissa olen aina se ensimmäinen joka toteaa suureleisesti: mua väsyttää. En enää usko siihen, että minulla on vain hyvät unenlahjat.
Siitä lähtien kun siskoni sai diagnoosin kilpirauhasen vajaatoiminnasta ravattuaan usealla eri lääkärillä olen miettinyt, että minunkin olisi hyvä tarkistuttaa kilpirauhashormonitaso verestäni. Suurin syy siihen miksi en ole mennyt lääkärin puheille on ollut naurettavat mittasuhteet saavuttanut neulakammoni sekä vahvojen oireiden puuttuminen. Vaikka siskoni on kertonut ihmisen usein sopeutuvan pitkään oireisiin rohkaistuin vasta viime viikolla varaamaan ajan lääkärille.
Lääkäri suhtautui huoleen terveydestäni todella asiallisesti ja määräsi minut verikokeisiin. Sain tulokset, jotka olivat raja-arvojen sisällä, mutta lääkäri kertoi, että kilpirauhasen vajaatoiminta voi olla myös piilevä. Minulle määrättiin pieni annos tyroksiinia kokeiltavaksi kolmen kuukauden ajaksi. Jos lääkityksellä ei ole vaikutusta minuun, sitä ei jatketa.
Olen onnellinen, että lääkäri otti asiani heti vakavasti ja sain apua, toisin kuin siskollani ja valitettavan monella muulla on käynyt.

 Kuinka mahtava tunne tietää, että saatan oikeasti selvitä 7 tunnin yöunilla 10 tunnin sijasta.