sunnuntai 15. maaliskuuta 2015

Hyvä Fiiwis

Nitkutan juoksulenkkarit jalkaan. Vedän avainkortin sähkölukosta ja laitan sen taskuun. Ovi paiskaantuu kiinni takanani. Hississä tuoksuu tuttu hajuvesi.

Kaupunki on hiljainen. Tuulenvire sukii tupakantunkkaisia hiuksiani ja paijaa minua hellästi poskelle. Talven kireys on poissa ja ilma tuntuu pehmeältä. Tekee mieli juosta.

Kolmikaistaisen autotien vierellä on parkkipaikka, jonka ruudut on numeroitu. Asfaltti on halkeillut, mutta sen pinta on paremmassa kunnossa kuin kävelytiellä. Vierestäni suhahtaa poika longboardin kanssa. Hätkähdän ensin, mutta nopeasti suupieleni kohoavat korvia kohti. Punaisiin valoihin pysähtyy kaksi moottoripyöräilijää ja nurmikko on vihreä. Kevät tuoksuu hyvältä.

keskiviikko 11. maaliskuuta 2015

Joka päivä on syntymäpäivä

Ovikello soi. Tai ehkä soi, en tiedä, koska en ole kuullut sen ääntä aikaisemmin. En odota vieraita, joten en käy avaamassa ovea. Hetken päästä ovikello soi uudestaan. Laskeudun portaat alas ja avaan oven. Kaksi miestä työhaalareissa seisoo oven takana ja toinen alkaa selittää jotakin tsekiksi. Lattialla makaa televisio ja nopeasti ymmärrän, että he ovat tulleet sitä asentamaan. Pari reikää makuuhuoneen seinään ja avot - televisio on paikallaan. Television valikko ehdottaa minulle kieliä ja silmiini pomppaa listassa toisella sijalla oleva suomi. Valitsen sen ja ai että kun on kotoisa olo kun televisio rupattelee minulle suomeksi. Eihän se oikeasti mitään puhu, mutta ymmärrätte kai pointin. Mukavia yllätyksiä. Jos saan esittää toiveita niin toivoisin seuraavaksi pyykinpesukonetta :D

Tasan kolme viikkoa ja saan vieraita, jes! Sisko, siskon poika, veli ja veljen vaimo tulee kylään. Ja parin päivän päästä siitä myös Agentti. Käydään ainakin eläintarhassa (joka on kuulemma todella iso) ja matkustetaan pariksi päiväksi Prahaan.

Eilein oli ihan huippuhyvä sää. Bongasin jo ensimmäisen voikukankin. Nurtsi vihertää, mutta puissa ei ole vielä silmuja. Pian on.




keskiviikko 4. maaliskuuta 2015

Lähtee käsistä

Lähden tyttöjen kanssa Portugaliin puoleksitoista viikoksi, yksin (!) Ibizalle viikoksi ja nyt katselen lentoja Roomaan... Yhtäkkiä kaikki onkin muka niin lähellä.

Meillä oli eilen suuret juhlat. Antiples - naamiaistapahtuma oli "vastatapahtuma" yliopiston järjestämille enemmän virallisille tanssiaisille. Antiples - naamiaisiin sai tulla puketuneena naamiaisasuun tai ilman asua. Pukeuduimme buddyni Martinin kanssa keuhkoiksi: minä olin terve keuhko ja hän tupakoitsijan keuhko. Opiskelijat olivat panostaneet todella paljon asuihin, mikä oli ihan huippua. Todella mukava ilta kaikenkaikkiaan, mitä nyt keuhko oli vähän tiellä tanssiessa.


Käykö keuhko?

Tänään illalla menen katsomaan lyhytelokuvia iShorts tapahtumaan.
http://www.ishorts.eu/

lauantai 28. helmikuuta 2015

Suomi vs. Ibiza

Nyt saattaa kyllä olla kaikki mahdolliset kuun ja tähtien asennot kohdillaan, sillä suattaapi olla, että lähden neljäksi päiväksi Ibizalle juhlimaan. Tästä lisää myöhemmin, mutta ajankohta olisi huhti-toukokuun vaihteessa.

Kävin tänään Tomas Bata - museossa. Siellä oli mitä mahtavin kokoelma kenkiä eri aikakausilta, teollisuuskoneita ja vanhoja mainosjulisteita. Jos tulette käymään Zlinissä, niin suosittelen ehdottomasti vierailemaan kyseisessä museossa. Pääsylipun hinta opiskelijakortilla oli noin kahden euron luokkaa, eli voin käydä siellä helposti useammankin kerran.

Oppitunteja ei ole liiaksi ollut, mutta sitäkin enemmän itsenäistä työtä. Olen tosin huomannut, että vähävirikkeinen työympäristöni (lähes kalusteeton asuntoni) on saanut minut todella tekemään hommia. Asian laita voi tietysti olla toinen kevään kunnolla alettua, kun aikaa voi viettää paremmin myös ulkona. Tsekinmaa voisi olla melko oivallinen paikka opparin tekemiseen...




maanantai 23. helmikuuta 2015

Sanaton

Puoli Zliniä on köhässä, minä mukaanlukien. Flunssa alkoi viikko sitten ja lauantaiyönä en saanut suustani enää ulos muuta kuin pihinää. Viime yönä nukuin kahdentoista tunnin yöunet välillä yskimiseen heräten. Buddy system Zlin järjestää reissun Prahaan to-pe, mutta luulen, että aion levätä tulevan viikonlopun. Vierailen Prahassa sitten myöhemmin kaikissa ruumiin- ja sielunvoimissa.

Toinen Rhinoceros 3D - mallinnustunti meni mielestäni yllättävän sutjakkaasti. Pysyin melkein perässä opettajan selostuksissa. Luulen, että kyseisen ohjelman oppiminen edellyttää vain sillä leikkimistä ja jatkuvia toistoja. Kokonaisuudessaan se vaikuttaa melko yksinkertaiselta ohjelmalta, ja on paljon helpompi käyttää kuin esimerkiksi autoCAD.

Kokeilkaapa muuten kuunnella Spotifysta Equadorin Top-listaa. Olkapää alkoi heti tanssia ihan huomaamatta.

perjantai 20. helmikuuta 2015

Painajaisia

Herään. Mieleeni palaa nopeasti äskeinen uni. Unessa ei sinällään ollut mitään pelottavaa, mutta sen tunnelma oli hyvin ahdistava. Tunne siitä, että kohta tapahtuu jotain pahaa. Hetken ajan makaan sängyssä kuin halvaantuneena, uskaltamatta liikkua tai katsoa ympärilleni. Haparoin puhelinta kädelläni. 04.37. Lähetän viestin veljelleni: onhan kaikki kunnossa maapallon toisella puolella. "Kaikki ok." - saapuu vastaus tuossa tuokiossa. Sytytän alakertaan valot ja palaan takaisin petiin. Mietin kenet voisin kutsua luokseni yökylään huomenna, jos painajaiset jatkuvat.

Seuraavana yönä olen töissä Valion kylmävarastossa. Katselen ympärilleni ja kaikki on erilaista kuin ennen. Olen myöhässä ja yritän etsiä esimiestä, jotta tämä voisi antaa minulle jonkin tason perehdytyksen uuteen keräilyjärjestykseen. Herään allapäin.

Olen huomannut, että väsymys saa aikaan pelkotiloja. En edes tiedä mitä pelkään. Ehkä stressi ja suuret muutokset saavat myös kropan ja mielen sekaisin.

Toissapäivänä koululla järjestettiin muotinäytös nimeltään Dotek. Se esitteli opiskelijoiden suunnittelemia ja valmistamia mallistoja ja oli mielestäni todella hyvin toteutettu. Nautin sydämeni kyllyydestä ja koti-ikäväkin lievittyi. Todella lahjakkaita ja taitavia nuoria suunnittelijoita.

Dotek fashionshow

Kävin eilen Brnossa Moravian Manchester -näyttelyssä. Se kertoi Brnon historiasta ja sen kukoistuskaudesta tekstiiliteollisuudessa. Se oli oikein mielenkiintoinen ja niin oli myös kauppakeskus, jossa vietin loppupäivän. Brnossa täytyy vierailla uudestaan paremmalla ajalla.

Zlinissä on samanlaista kupruasfalttia kuin Hämptonissa

Brnossa oli varauduttu mun saapumiseen.


sunnuntai 15. helmikuuta 2015

Viikko vierähti

valon nopeudella. Eilen lähdin etsimään kauppakeskusta Zlinin ulkopuolella. Osasin jäädä oikealla pysäkillä pois bussista, sillä Malenovice Centrum näkyi tieltä hyvin. Ostin Tescosta itselleni ystävänpäivälahjaksi mopin, mikä teki minut erittäin iloiseksi. Asunnon lattiat kaipaavat jo moppausta. En myönnä, mutta saatan ehkä hieman pitää siivoamisesta. Kauppakeskuksesta löytyi kaikki halpisvaateketjut New Yorkerista KappAhliin. Huomioni kiinnittyi kuitenkin enemmän kenkäkauppoihin ja erityisesti Batan liikkeeseen. Jalkineet olivat suurelta osin "ihan kivoja". Voi olla, että minun on palattava sovittamaan yhtä paria kesäkenkiä ihan vain niiden täydellisen pohjamateriaalin vuoksi. Yleisesti huomasin kuitenkin, että henkilökohtaisesti minua miellyttää hieman minimalistisempi tyyli.

Tänään nautin aurinkoisesta ja lämpimästä päivästä tutustumalla lähiympäristöni tehdasrakennuksiin. Kevättä on jo vahvasti ilmassa: säätiedotus näytti päivällä +10 astetta. Eilen kuulin ensimmäisen moottoripyörän kiihdytysäänen. Se jos mikä on kevään merkki.

Mun asuintalo vasemmalla perällä

Seuraavat bussinumerot vievät sinut perille kauppakeskukseen: 2, 10, 6

Suu auki, silmät kiinni.

Illalla ois pelottanu, ehkä vähän nyt päivälläkin.